Yhteystiedot

Suonenjoen UA
Lahtelantie 80
77600 Suonenjoki

0400713117

suonenjoenua@gmail.com

Uutiset

2.2.20242024 Henkilöt & tehtävätLue lisää »3.2.2024infoa...Lue lisää »

Historia

Suonenjoen Urheiluautoilijat ry:n yli 40 vuotinen “pikataival”

Perustava kokous 20.8.1970

1970-luvun alussa Suonenjoellakin vallitsi tilanne, jossa kaikki moottoriurheilijat vaikuttivat saman lipun alla yleensä Moottorikerhon nimikkeellä. Autot lisääntyivät koko ajan ja autourheilun harrastajien määrä kasvoi jatkuvasti. Tuli tarve järjestää kilpailuja ja niinpä vuonna 1970 joukko Suonenjokelaisia autourheilun ystäviä kokoontui yhteen ja 20.08. päätettiin perustaa Suonenjoelle autourheiluseura. Tuskin kokouksessa puheenjohtajana toiminut Pentti Turunen, sihteerinä toiminut Onni Juuti sekä Jorma Airaksinen, Taisto Soininen, Olavi Soikkeli, Pentti Huttunen, Tapio Kauppinen, Veijo Korhonen ja Toivo Kontkanen arvasivatkaan miten kuuluisa ja menestyksekäs seuran taipaleesta tulisikaan. Ensimmäinen yleinen kokous pidettiin 19.11.1970, jossa seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Turunen ja hallituksen jäseniksi tulivat Pentti Huttunen, Onni Juuti, Veijo ja Ahti Korhonen, Antti Kangas sekä Jouko Karhunen. Seura merkittiin yhdistysrekisteriin 1.helmikuuta 1971 ja näin oli syntynyt Suonenjoen Urheiluautoilijat ry.

Kilpailutoiminta alkoi maastoajoilla ja jääratakisoilla

Kilpailutoiminta, joka on seuran suurin ja tärkein tulonlähde, alkoi heinäkuussa 1971, jolloin lentokentän maastossa ajettiin autocross-kilpailut. Heti alkuajoista lähtien järjestettiin myös jäärata-ajoja. Ehkä kaikille suonenjokelaisille on jäänyt mieleen vuoden -72 talvi, jolloin jäärataa auratessa Hännisen Veksin kuorma-auto molskahti 16 metrin syvyyteen Suonteeseen. Koska jäät oli heikkoja jäädytettiin jäärata raviradalle. Seura sai järjestettäväkseen jo vuonna 1975 ensimmäisen SM -kilpailun, joka oli jäärata-ajot. Ne pidettiin Saininlammella, johon rata piti jäädyttää ja merkata rata havuilla, koska lunta ei ollut. Kilpailu anottiin talvelle -74, mutta kilpailutoiminta talvella oli kielletty öljykriisin vuoksi. Suonenjoen Urheiluautoilijat sai kuitenkin ylimäräistä kuuluisuutta avaamalla vuoden -74 kilpailukauden maastoajoilla. Suonenjoen UA on järjestänyt myös ensimmäisen virallisen Suomessa ajetun Jokamies-luokan kilpailun keväällä 1976 lentokentän maastossa. Tuolloin auton ostoarvo oli 2500 mk.

Häätö lentokentän maastosta - Rallicross radan rakentaminen alkoi

Vuonna 1978 Urheiluautoilijat sai häädön pois lentokentän maastosta ja niin alettiin rakentaa omaa rataa Ritomäelle heti, kun alueen vuokrasopimus oli allekirjoitettu toukokuussa vuonna -79. Rata-alueeseen ja rataan käytetty talkootyön määrä on ollut valtava heti alusta alkaen ja vihkiäiskilpailuna ajettiin Rallicrossin SM osakilpailu jo seuraavana vuonna. Vuosien saatossa rataa on pidennetty, aluetta rakennettu ja paranneltu kansainvälisetkin mitat täyttäväksi moottoriurheilu radaksi. Kun maapohjakin saatiin viime vuonna ostettua omaksi, rahaa radan rakentamiseen on vuosien saatossa kulunut arvion mukaan noin 1- 1,2 miljoonaa (mk). Saavutusta voidaan pitää merkittävinä, sillä kaupungin urheiluavustuksia ja lainan takuita lukuun ottamatta muita avustuksia ei saatu. Nykyään kaupungin takuukin on saatu poistettua.
Vuonna 1982 radalla ajettiin SM kilpailu JM luokassa, jonka jälkeen radalla on ajettu useita Rallicrossin SM kilpailuja sekä PM -kilpailu.
Lähes joka vuosi on myös järjestetty jo perinteiseksi käynyt Karnevaali- JM, joka ajettiin autocross kilpailuna jo vuonna 1972 lentokentän maastossa Karnevaalipölläkkä -nimellä. Urheiluautoilijat on tuonut myös Suonenjoelle kuuluisuutta järjestämällä radalla kaksi kansainvälistä kilpailua. Vuonna 1988 radalla ajettiin RC:n Euroopan mestaruus joukkuekilpailu ja vuoden -90 henkilökohtaisen kilpailun kaikki muistavat siitä, kuinka eräs norjalainen huippukuljettaja pilasi muiden ajamisen hyppäämällä keskelle rataa. Kilpailusta nähtiin Super -satelliittikanavalla 40 min. pituinen lähetys.

Historian aikana järjestetty myös ralleja

Seuran historian ensimmäinen ralli järjestettiin -84 ja naapuriseuroille on käyty järjestämässä lukuisia erikoiskokeita. Jyväskylän suurajojen erikoiskokeita seura on järjestänyt 80- luvulla ja 90- luvun alussa useita. Vuonna -92 Suonenjoen Urheiluautoilijoiden järjestämä Mäkrän erikoiskoe palkittiin järjestelyiltään kilpailun parhaana. 90 -luvulla järjestettiin 4 rallia ja 2001 helmikuussa Suonenjoella ajettiin historian ensimmäinen SM-ralli, joka oli nuorten ja naisten osakilpailu.

Aktiivinen jäsenistö

Vuosien saatossa seuran jäsenmäärä on vaihdellut ja kahdensadan yli päästiin vuonna -84. Seuraavana vuonna ylitettiin jo kolmensadan raja, kunnes leppävirtalaiset ja vesantolaiset erosivat omiksi seuroikseen. Tällä hetkellä Suonenjoen Urheiluautoilijoissa on noin 150 jäsentä. Jäsenistö muodostuu niin kannattajajäsenistä, kuin nuorisosta ja aktiivitoimitsijoista, sekä -kilpailijoista. Nuorisotoimintaa viriteltiin mikroautojen muodossa käyntiin 80-luvun puolivälissä ja nyt seuran mikroautokerho toimiikin aktiivisesti, kiitos ahkerien kerhon ohjaajien.

Ajajat menestyneet hyvin

Suonenjoen Urheiluautoilijoiden ajajat ovat menestyneet lajissa kuin lajissa. 70-luvun menestyksekkäinä kilpailijoina muistetaan mm. jääradoilta ja myöhemmin JM- luokasta Reijo Suvela, rallista Hannu Valkonen ja Taisto Soininen sekä 70- ja 80- lukujen vaihteessa Suonenjoen Ua:n mainetta puolustivat mm. Matti Ihasalo, Ari Rossi, Matti Pakarinen, Pekka Pellinen sekä 80- luvun puolivälissä rallissa Jarmo Huttunen.

1984 Suonenjoen Urheiluautoilijat aloittivat SM mitalien tuonnin Pentti Sinkkilän johdolla. Sinkkilä voitti tuolloin SM-kultaa JM-luokassa, minkä tempun hän myös uusi myöhemmin. Hän on myös voittanut kolme SM-kultaa ja kaksi PM-hopeaa Rallicrossissa sekä jääradalta vuonna -91 hopeaa. Lukuisten muiden saavutusten lisäksi hänelle on myös myönnetty liiton kultainen ajajamerkki. Hannu Korhonen on voittanut 90-luvulla jääradalta SM -kultaa, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. SM-mitaleja on tuonut myös Pasi- Matti Pulkkinen, joka valittiin myös vuonna 1998 Suonenjoen parhaaksi urheilijaksi. Kansallisilla kilpakentillä on hyvin menestynyt myös Timo Pellinen, joka on voittanut kaksi kertaa henkilökohtaisen pronssin JM-luokassa sekä joukkuekilpailussa kahdesti kultaa ja hopeaa. Jääradalta Timo saalisti vuonna -99 pronssin ja 2000 SM-kullan .

Suonenjoen Ua:n kuljettajat ovat osallistuneet myös JM-liigaan tuoden sieltä SM-pronssia vuonna 1995. Suonenjoen Urheiluautoilijat ovat menestyneet myös ratapuolella, jossa Hannu Lappalainen saalisti vuonna 2002 Touring Saloon Cupissa kultaa.

Kuva: JM-liigafinaali 1995

jokkis4.jpg